VVT-pyörän sekä jakohihnan vaihto

Asiakkaan mukaan auto piti outoa ääntä käynnistäessä, ja että sen aiheuttaisi VVT-pyörä. Tutkiessamme äänen lähdettä huomasimme, että starttimoottori on vaihtokunnossa, sekä mahdollinen äänenaiheuttaja. Vaihdoimme sen, mutta outo ääni ei hävinnyt, joten vaihdoimme jakohihnan vaihdon yhteydessä VVT-pyörän, joka paljastuikin äänen aiheuttajaksi. Aloitimme työn irroittamalla akunkengät. Tämän jälkeen irroitimme oikean etupyörän, sekä lokasuojat. Tämän jälkeen tuimme moottorin tunkilla, jonka jälkeen irroitimme moottorin oikeanpuoleisen kiinnikkeen, jonka jälkeen pystyimme nostamaan moottoria ja näin saamaan lisää tilaa. Tämän jälkeen aloimme purkaa apulaitehihnakoteloa sekä jakohihnan koteloa.

Uudet ajoitusmerkit piirrettynä

Tämän jälkeen irroitimme ilman resonaattorin, ilmansuodattimen ulostuloletkun sekä irroitimme suojat nokka-akseleiden päästä, jotta pystyimme lukitsemaan nokka-akselien asennon. Asensimme myös kampiakselin lukitustyökalun.

Nokka-akselien lukitustyökalu- sekä kampiakselin lukitustyökalu

VVT-pyörä irroitettuna imunokka-akselin päästä

Uusi vesipumppu sekä VVT-pyörä

Tässä vaiheessa irroitimme vesipumpun, hihnan kiristimen sekä ohjainpyörän, jonka jälkeen asensimme uudet osat, sekä uuden hihnan paikalleen. Tämän jälkeen irroitimme lukitustyökalut, sekä pyöritimme moottoria kampiakselin pultin päästä.

Kampiakseli pyöri normaalisti kaksi kierrosta, joten jako oli kohdillaan. Tämän jälkeen kasasimme osat takaisin paikoilleen, moottori kävi hyvin, kylmäkäynnistyksessä VVT-pyörä ei enää pitänyt ylimääräistä ääntä, joten kaikki toimi normaalisti.

Lopuksi vielä korjasimme oudon äänen, joka kuului takaa vasemmalta. Äänenlähde paljastui repsottavaksi palosuojaksi, jota vähän liikuttamalla sai sen ruuvattua takaisin paikoilleen.

Harjoitustyö: valojen suuntaus

Auto ajetaan mahdollisimman suoralle pinnalle, sen jälkeen säädetään valojen suuntauslaite suoraan

Katsotaan että laser on suorassa

Tämän jälkeen kohdistetaan suuntauslaite säädetään oikealle korkeudelle, jonka jälkeen laitteen laservalo osoitetaan säädettävän polttimon keskelle, jonka jälkeen valojen korkeuden näkee laitteessa olevasta asteikosta.

Valo osoittaa hieman yli raja-arvon

Valojen korkeutta pystyy useimmissa autoissa säätämään umpioiden reunoilta/takaa löytyvistä säätimistä

Säädön jälkeen valo näyttää niin kuin pitääkin

Puolijohteet ja magnetismi

Sähkövastus

-Komponentti, joka vastustaa enemmän tai vähemmän virran kulkua.

Sähkövastus

Ominaisvastus

Sähkövastuksen mittayksikkö on ohmi (o).
Ominaisvastusksen tunnus on Rho (p).
Ominaisvastuksen mittayksikkö on ohmi * mm2 / m.

Esimerkkejä
Materiaali                    Laskenta-arvo
Hopea                         0,016 ohmia * mm2 / m
Kupari                         0,0178 ohmia * mm2  m
Alumiini                        0,029 ohmia * mm2 / m

PTC - vastus

Johdinmateriaalien vastus riippuu lämpötilasta
Lämpötilakerroin ilmoittaa 1 ohmin vastuksessa tapahtuvan ohmimääräisen muutoksen ylös- ja alaspäin, kun lämpötila muuttuu 1 kelvinin (K) verran.

Jos johtimen vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa, sitä kutsutaan kylmäjohtimeksi tai sen lämpötilakerroin on positiivinen.

NTC-vastus

Jos johtimen vastus pienenee lämpötilan kasvaessa, sitä kutsutaan kuumajohtimeksi tai sen lämpötilakerroin on negatiivinen

Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu, myös vastus kaksinkertaistuu.

Vastuskäytös suhteessa johtimen poikkileikkaukseen

Kun johtimen poikkileikkaus puolittuu, vastus kaksinkertaistuu.

Kondensaattori

Kondensaattori koostuu kahdesta vastakkain sijoitetusta johdinlevystä (esim. metallilevystä) Niiden välissä
on eriste, eli ns. dielektrinen materiaali. Eristeenä voi toimia paperi, muovikalvo tai kaikkein yksinketaisimmassa rakenteessa ilma.
Kondensaattorin kapasitansiarvon määrääviä tekijöitä ovat vastakkaisten levyjen koko ja etäisyys sekä eristemateriaali. Kapasitanssi ilmoitetaan faradeina. Rakenne ja muoto vaihtelevat eri käyttötarkoituksissa.

Kondensaattori

Toimintaperiaate

Kondensaattoreille ilmoitettua maksimijännitettä ei saa ylittää, sillä se johtaa kondensaattorin tuhoutumiseen.
Elektrolyyttikondensaattorin kytkennässä tulee aina varmistaa oikea napaisuus, siksi se on merkitty koteloon.

Vaihtovirtapiirissä kondensaattori käyttäytyy virtaa läpäisevänä komponenttina, sillä sen levyjen napaisuus vaihtelee käytettävän taajuuden mukaisella tavalla.

Varaaminen/purkaminen

Tasavirtapiirissä kondensaattorilevyt varautuvat kohdistetun jännitteen napaisuuden mukaisesti. Kun virtapiiri katkaistaan, ne ylläpitävät varattua jännitettä tietyn ajanjakson verran kohdistetun napaisuuden mukaisesti.

- Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi, kun kondensaattori on täysin varautunut

Transistori

Transistori toimii kytkimenä, vahvistimena, läpäisykyvyltään muunnettavana kytkimenä.

- Kantavirtaa säätämällä säädetään emitterin ja collectorin välistä johtavuutta

Transistori

Diodi

Puolijohdediodi päästää virran kulkemaan vain toiseen suuntaan. Diodia käytetäänkin virran kulun estämiseen väärään suuntaan.

Zenerdiodi

Zenerdiodia käytetään estosuunnassa. Tietystä jännitearvosta (ns. zenerjännitteestä) lähtien zenerdiodin vastus muuttuu pieneksi. Kun jännite ylittää zenerdiodin estojännitteen, jännite pääsee lävitse ja ylikohoava jännite johdetaan pois. Zenerdiodit sopivat hyvin elektronisten järjestelmien ylijännitesuojaukseen ja jännitteenvakautukseen. Zenerdiodin suuren johtavuuden vuoksi virtaa tulee rajoittaa, jotta se ei tuhoudu.

Valodiodo (LED)

Tuottaa valoa päästösuuntakäytössä (esivastuksella). Valodiodeja käytetään kaikissa mahdollisissa väreissä merkinanto- tai näyttötoimintoihin.
Valodiodien tunnuspiirteenä on niiden korkea valoteho erittäin pienellä virrankulutuksella.
Valolle herkkä diodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun se saa valoa.
- Käyttämättömän valodiodin liitännät ovat eripituisia. Pitempi liitäntä on anodi (+) ja lyhyempi katodi (-).

Työssäoppimaan Ranskaan!

Sain mahdollisuuden lähteä työssäoppimaan Ranskaan, joka kuulosti erittäin mielenkiintoiselta. Koulustamme lähti sinne kaksi muutakin opiskelijaa. Paikkana oli Nevers, noin 200km Pariisista etelään. Nevers on pieni kaupunki, alle 40 000 asukasta. Ensimmäisen viikon tutustuimme paikallisiin nähtävyyksiin, sekä tutustuimme kouluun.

Koululta löytyi tälläinen

 Työskentelin Peugeot-merkkikorjaamossa. Pääsin tekemään vianhakuja, huoltoa, lisävarusteiden asennusta yms. perusjuttua. Työtahti oli aikalailla sama kuin Suomessa, joitain kulttuurillisia eroja toki oli, mm. 2h ruokatauot.

Kävimme myös Pariisissa, jossa kiertelimme tunnetuimmat nähtävyydet läpi. Kävin myös tutustumassa Le Mansin 24h rataan, joka oli kyllä huikea kokemus.

Työssäoppimista: Moottorinvaihto

Ennen moottorinvaihtoa tallensimme autosta datalistan, josta näkyi että moottori on viallinen. Datalista tarvitaan takuuasioihin. Tämän jälkeen poistimme moottorista jäähdytinnesteet ja öljyt. Sen jälkeen irroitimme johtosarjasta liittimet. Tämän jälkeen ilmastointihuoltolaitteella poistimme paineen ilmastointijärjestelmästä. Tukimme ilmastoinninletkun pään, jotta kuivaimeen ei menisi kosteutta.

Lopulta saimme vanhan moottorin lattialle.

Tämän jälkeen uusi moottori, kokoaminen aikalailla päinvastaisessa järjestyksessä. Jokunen uusi tiiviste tilalle, sekä johtosarja kiinni.

Lopuksi testattiin, että kaikki toimii ja otettiin datalista.

Harjoitustyö: Laturin rakenteeseen tutustuminen

Tehtävänämme oli tutustua auton laturin toimintaan. Auton latausgeneraattorin tehtävä on muuttaa moottorin mekaanisen liike-energian sähköenergiaksi. Yleensä auton apulaitehihna pyörittää laturin akselia hihnapyörän avulla. Akseli pyörittää roottorikäämiä, joka pyörii staattorikäämin sisällä, joka aiheuttaa magneettikentän, joka indusoituu staattorin diodisiltoihin. Tässä vaiheessa saatu virta on vaihtovirtaa, joka menee vielä muuntajaan, josta saadaan tasavirtaa. Virta varastoidaan auton akkuun.

Auton laturi

Roottorikäämi

Staattorikäämi

Diodisilta

Harjoitustyö: Starttimoottorin rakenteeseen tutustuminen

Tehtävänämme oli perehtyä starttimoottorin rakenteeseen.

Starttimoottori

Purimme starttimoottorin osiin sekä tutustuimme sen toimintaan. Starttimoottori saa tarvitsemansa virran akulta, starttimoottorille menee + liitin, maadoitus menee starttimoottorin runkoon.

Starttimoottorin neljä tärkeintä osaa ovat:

Sähkömoottori sekä Pendix-laite

 Sähkömoottorin tehtävänä on pyörittää vauhtipyörää ja saada moottori käymään. Pendix-laitteen avulla sähkömoottori saadaan kiinni vauhtipyörään ja auton käynnistyttyä jousi irroittaa pendix-laitteen vauhtipyörästä.

Siirtohaarukka

Hiilet

Solenoidi (Siirtorele)

Solenoidilla on kaksi tehtävää: kytkeä päävirta sekä kytkeä starttimoottori vauhtipyörään.